Kilpatanssiurheilu lajina

Tanssiurheilulla Suomessa tarkoitetaan kansainvälisen käytännön mukaisten vakiotanssien ja latinalaistanssien sekä erillislajeina Rock'n'Rollin ja Boogie-Woogien harrastamista kunto-tai kilpaurheiluna. Käytetään myös nimitystä kilpatanssiurheilu lyhyesti kilpatanssi.

Tanssiurheilu on paritanssi sekä pareista koostuva joukkuetanssi. Tanssi on yksi aikuisten vanhimpia liikuntamuotoja. Urheilumuotona sen juuret ovat viimevuosisadalla järjestetyissä tanssikilpailuissa.Vakiotansssit kehittyivät nykyiseen muotoonsa 1930-luvulla,latinalaistanssit levisivät Eurooppaan parikymmentä vuotta myöhemmin. Tanssiurheilun juuret ovat Englannissa, tosin sanaa - tanssiurheilu- ryhdyttiin käyttäämään Saksassa. Nämä kaksi maata ovat tälläkinhetkellä lajin mahtimaita.

MM-kilpailuja on järjestetty vuodesta 1909. Suomeen laji kotiutui 1970-luvun alkupuolella. Suomen tanssiurheiluliitto on perustettu 1972.

Lajit

Latinalaistansseja ovat samba,cha-cha, rumba, paso-doble ja jive. Vakiotansseissa kilpalajeina ovat puolestaan englantilainen valssi, tango, wieninvalssi, foxtrot ja quickstep. Kilpaurheiluna tanssi on vakiinnuttanut lopullisesti paikkansa aivan viime vuosina, vaikka MM-kisoja on järjestettykin aina vuosisatamme alkupuolelta lähtien.Teknisten taitojen ja rytmitajun lisäksi tanssikilpaurheiluna vaatii myös erittäin kovaa kuntoa.Tanssiurheilu liikuttaa kilpatasolla ympäri maapalloa 300 000:tta tanssiparia.Miehen ja naisen muodostama pari tanssii vähintään 175 neliömetrin parketilla minimissään 1,5 minuuttia kutakin tanssia.

Viisi tuomaria arvioi samanaikaisesti useita pareja, joiden tanssia he vertaavat toisiinsa. Parit järjestetään tuomarien antamien sijalukujen perusteella, eniten sijalukuja yksi saanut pari voittaa kyseisen tanssin. Koko kilpailun voittaa pienimmän yhteissijalukumäärän saanut pari. Arvostelun keskeisimmät kohdat ovat tahti ja perusrytmi. Huomiota kiinnitetään erikseen parin liikeratoihin ja vartalolinjoihin aina päänasentoa ja jalkaterien käyttöä myöten. Huippu-tasolla erot syntyvät usein taiteellisen vaikutelman kohdalla.

Kilpatanssi - Vakiotanssit

Valssi

Hidas- eli englantilainen valssi on vakioitu Englannissa 1929. Hidas valssi periytyy amerikkalaisesta Boston -valssista, jota tanssittiin Euroopassa jo 1910 luvulla. Tyypillistä Boston-valssille oli liikkuminen pehmein, luistavin luonnollisen kävelyn askelin. Kilpailuissa soitettava musiikki on tempoltaan 30 tahtia/minuutissa.

Tango

Tango on kotoisin Argentiinasta 1880-luvulta. Kuubalainen Habanera (1600-luku) , brasilialainen (Milonga 1700-luku) ja urugualainen baile con corte (1800 -luku) olivat Buenos Airesin slummien asukkaiden tansseja. Tango saapui Eurooppaan 1900, Suomeen 1913 ja vakioitiin täällä 1929. Tyypillistä tangolle on iskevyys, terävät käännökset. Kilpailuissa soitettava musiikki on tempoltaan 33 tahtia/minuutissa.

Wieninvalssi

Tunnettu jo 1500-luvun Itävallassa Länder-kansantanssina. Nimenä valssi on tunnettu jo 1700-luvulta lähtien. Suurta julkisuutta valssi on saanut Straussien ja Leharin sävellyksissä. Wieninvalssi sisältää vain muutamia peruskuvioita. Se on ainoa tanssiurheilun tansseista, jota tanssitaan rajoitetuin kuvioin, jotka määriteltiin 1951. Kilpailuissa soitettava musiikki on tempoltaan 60 tahtia/minuutissa.

Foxtrot

Foxtrot on peräisin Amerikasta 1800-luvulta. Se on saanut paljon vaikutteita jazzista ja one stepistä. Nykyasuunsa tanssi vakioitiin 1929 Englannissa. Foxtrot oli alkuaikoina nopeaa, mutta nykyään sitä tanssitaan hitaana foxtrottina. Nimensä foxtrot on saanut Harry Foxilta vuodelta 1913. Kilpailuissa soitettava musiikki on tempoltaan 30 tahtia/minuutissa.

Quickstep

Quickstep on kehittynyt two stepistä. Siinä on vaikutteita charlestonista ja nopeasta foxtrotista. Charleston tavattiin ensimmäisen kerran 1923 Charlestonin kaupungin tummempi-ihoisten parista piiritanssina. Tämän tanssin rajuutta poistettiin ja siitä tehtiin paritanssi. Tanssi vakioitiin 1929 Englannissa. Quickstep on nopea ja liikkuva tanssilaji. Kilpailuissa soitettava musiikki on tempoltaan 50 tahtia/minuutissa.

Samba
Brasilialainen samba sai nykymuotonsa kilpatanssina 1940-luvulla. Kilpailussa soitettava musiikki on tempoltaan 50 tahtia minuutissa.

Cha cha
Cha cha tuli Kuubasta Amerikan kautta Eurooppaan. Kilpailussa soitettava musiikki on tempoltaan 30 tahtia minuutissa.

Rumba
Rumba on cha chan tavoin peräisin Kuubasta. Se levisi Eurooppaan 1920-luvulla. Rumba, kosiotanssi, on hitain ja tunnelmallisin latinalaistanssi. Se vaatii notkeutta ja vartalon hallintaa. Kilpailussa soitettava musiikki on tempoltaan 27 tahtia minuutissa.

Paso doble
Paso doble on espanjalaisesta kansantanssista kehittynyt marssityylinen tanssi. Sitä oli tapana soittaa härkätaistelujen alkuseremonioissa. Tanssissa mies on matadori ja nainen muleta. Ranskalaiset vakioivat paso doblen 1930-luvulla. Kilpailussa soitettava musiikki on tempoltaan 62 tahtia minuutissa.

Jive
Nuorin latinalaistanssi tuli Eurooppaan 2. maailmansodan aikana amerikkalaisten sotilaiden mukana. Siinä on vaikutteita swingistä ja jitterbugista. Kilpailussa soitettava musiikki on tempoltaan 44 tahtia minuutissa.

 

 

 

Image