Seuran historia


Maanantaiseurasta se kaikki alkoi....

Tanssiklubi Kotkan Hyrrät ry:n ensiaskeleita harjoiteltiin kun joukko tanssista innostuneita aikuisia kokoontui kuukauden ensimmäisenä maanantaina Ilmo ja Ritva Ylkäsen johdolla Kotkan VPK:n talolle. "Maanantaikerho" ehti toimia kolmisen vuotta ennen varsinaisen seuran perustamista. Loppuvaiheessa ryhmän nimeksi annettiin "Evergreen".

Taitojen ja tietojen kartuttua myös rohkeus sai jalansijaa. Ilmo ja Ritva Ylkänen ottivat asiakseen yhä lisääntyvän tanssijakatraan saattamisen viralliseksi seuraksi, jossa harrastettaisiin kilpatanssia, eikä mitä tahansa "joraamista". Kotkan Hyrrien perustava kokous pidettiin Ylkästen kotona syyskuun 8. vuonna 1968. Sääntöjen hyväksyminen yhdistysrekisteriin tuotti vaikeuksia, mutta lopulta paperit hyväksyttiin Ja Kotkan Hyrrät oli tosiasia.


Innostus korkealla

Hurja innostus ja hyvä yhteishenki vei orastavaa seuraa eteenpäin. Toiminta-avustuksia oli vaikea saada oudolle seuralle Kotkassa, mutta taloudellisia puutteita paikkailtiin talkootyöllä. Kun ensimmäiset kilpailut lähestyivät, oli tietysti tärkeä saada pareille puvut, joissa kehtaa mennä yleisön eteen. Kotkasta ei sellaista määrää tylliä löytynyt, joten kankaat piti tilata suoraan tehtaalta. Pukutalkoot järjestettiin Ylkäsillä, ja niihin osallistuivat kaikki. Tytöt ompelivat, pojat leikkasivat ja harsivat kangasta. Kun lopulta puvut oli saatu useiden kahvikuppien saattelemana valmiiksi oli ne tietysti testattava. Hyrräläisten ensimmäinen esiintyminen tanssittiin ravintola Kestikarhussa, jossa vastaanotto oli valtaisa. Ensimmäiset kilpailut, joihin Hyrrät osallistuivat järjestettiin vuoden 1969 loppiaisena Porissa. Alkuaikojen kilpapareina olivat muun muassa Matti Espo - Irja Poutiainen, Ilpo ja Ritva Halinen, Olli Heiskanen-Anna-Riitta Repo sekä Jorma Espo-Marja Ollikainen. Valmentajina toimivat tietysti Ritva ja Ilmo Ylkänen. Parien menestys alkuvuosina kilpailuissa oli mahtavaa. Jokaisessa kilpailussa oli joku hyrräpari mitaleilla. Tuohon aikaan Hyrrät oli niitä harvoja seuroja, joilla oli vakituinen valmentaja harjoituksissa.


Uusia oppeja

Parien kehityksen myötä tarvittiin uusia oppeja. Valmennusta saatiin aluksi kilpailujen yhteydessä järjestetyillä opintopäivillä. Ensimmäisten parien noustua C-luokkaan aloitettiin harjoitusmatkat Helsinkiin. Samoihin aikoihin seuran valmentajakaartiin ilmestyi diplomitanssinopettaja Åke Blomqvist, joka osallistui seuran valmennukseen useita vuosia aina 80-luvulle asti. Varsinainen junioritoiminta alkoi Kotkan Hyrrissä vuonna 1976. Ensimmäiset harjoitukset pidettiin syksyllä nykyisellä Kotkan nuorisotalolla kirjaston vieressä. Kun kotimaasta saatavat opit tuntuivat riittämättömiltä, aloitettiin ulkomaanmatkat, jotka ovat tähän päivään saakka suuntautuneet pääasiassa Blackpooliin, Englantiin, jossa järjestetään vuosittain Englannin avoimet mestaruuskilpailut. Myös Kotkan ystävyyskaupungin, Tallinnan, tanssiseurojen kanssa on tehty vuosien saatossa paljon antoisaa yhteistyötä. Englannissa solmittiin paljon kontakteja tanssimaailman huippuihin, tanssijoihin ja valmentajiin. Hyrrät ryhtyivät tuottamaan ulkolaista valmennusta pareille 80-luvun alkupuolella. Heitä on Kotkassa vieraillut useita, kuten Dennis Udell, Sarah Francis, Margaret Redmondo, Cristopher Malone, Victor Berger, Adrian Pritchard.

Ulkomaisten valmentajien lisäksi Hyrrissä valmensivat oman aktiiviuran lopettaneita tanssijoita, Ilpo ja Ritva Halinen, Juhani Kauhanen, Marja-Leena Salmi ja Mikko Naulapää, joka seuran monivuotisena puheenjohtajana veti myös harrastetanssijoiden, evergreenien ryhmää. Runsas valmennus, tarttuva innostus ja oma sali Kotkan työväentalolla toivat toki tulosta. Kaikki muistavat Harri Antikaisen ja Katri Mäkelän, jotka tanssivat viisinkertaisiksi vakiotanssien Suomenmestareiksi ja saivat nimeä myös kansainvälisillä kilpaparketeilla. Heidän lisäkseen Hyrrät tuotti useita tasokkaita tanssijoita, jotka kilpailivat kisoissa kuin kisoissa kärjen tuntumassa. Mainetta seuralle niittivät muun muassa Topi ja Maarit Piela, Ari Halinen ja Sari Nurmela, joka myöhemmin tanssi Nigel Clarkin kanssa, Mikko Vikman parinaan Liisa Äijälä ja myöhemmin Tarja Kotanen, Petri Puhakka ja Sari Ristimäki…listaa voisi jatkaa vaikka kuinka.


Aikakauden loppu

Vuosikymmenen vaihde on ikimuistettava seuran historiassa. Eräs aikakausi oli loppumassa. Menestyneet parit olivat saavuttaneet pisteen, kun oli ajateltava tulevaisuutta. Voimavarojen väheneminen vuosien harjoittelun myötä, opiskelu ja paikkakunnalta muutto hajoitti pareja. Tanssijoiden katoaminen saleilta alkoi näkyä toiminnassaan ja loppujen lopuksi kato oli niin täydellinen, että Hyrrille ei jäänyt kuin muutama yleisen luokan edustuspari. Oli palattava takaisin maanpinnalle.


Boogie-Woogie ja muut rock'nswing-tanssit

Seura otti 90-luvun puolessa välissä suojiinsa aivan uuden paritanssilajin, boogie-woogien. Lajin toi Kotkaan silloinen puheenjohtaja Jorma Rasi havaittuaan, että pääkaupunkiseudun tanssilavoilla tanssitaan aivan uutta, riehakasta tanssia, joka näytti jiveltä. Seuran hallituksessa innostuttiin uudesta lajista.
Vuonna 1995 Jorma ja Salosen Satu opettelivat lajia sen verran, että seuraavan vuoden keväällä he järjestivät ensimmäisen alkeiskurssin, jolle osallistui kolme lajista kiinnostunutta. Vauhdikas laji löysi kuitenkin nopeasti oman harrastajaryhmänsä, joka vetää edelleen tanssivaa kansaa Kotkaan kauempaankin.

Alkuvuosien kotkalaisia boogiewoogaajia kisalattialla olivat muun muassa Arto Järvinen-Taru Tanner, Jarmo Piepponen-Liisa Braun ja sekä Ari Halinen-Kati Vestman, joista viimeksi mainittu pari nousi Suomen boogie-woogie -maajoukkueeseen vuonna 1999.

Pari Halinen - Vestman jatkoi kilpailu-uraansa vuoden 2006 loppuun ja saavutti vuonna 2004 boogiewoogien Suomen mestaruuden. Tämän lisäksi parilla on useita SM-mitaleja boogiewoogiesta ja lindyhopista. Parhaimmillaan pari oli WRRC:n maailman rankinglistalla sijalla 11.

Vuoden 2001 syksyllä lajivalikoimaa lisättiin. Rock'n'swing opetukseen otettiin ensin mukaan jive sekä fusku eli lava-jive ja lindy hop. Myöhemmin tuli mukaan bugg, west coast swing ja balboa.  Aikuisliikuntamuotona seura on tavoittanut lajin harrastajat.

Image